Upeat seeprat Majeten Wildlife Reservessä
Oltiin taas kerran seikkailemassa ympäri
Malawia viime viikonloppuna, kun saimme järjestettyä itsellemme erikoispitkän
neljän päivän loman ajalle 31.1-3.2 (oikeastaan viimeinen luento pidettiin
28.1, joten nyt vain sitten lueskellaan kokeisiin, kirjat olivat reissussa
mukana). Niinpä me suomi- tytöt päätettiin tällä kertaa ottaa suunnaksi
eteläisin osanen Malawia, määränpäämme oli Majete Wildlife Reserve (suom.
Majeten Villieläin Reservaatti). Matkan tarkoituksena oli lähteä ”metsästämään”
katseellamme virtahepoja, seeproja, kaikenlaisia lintulajeja, antilooppeja,
krokotiileja yms. Kohta saatte lukea miten metsästysreissumme oikein kävi ja
minkälaisia kommelluksia sekä seikkailuja saimme taas kerran kokea Afrikan
sydänmailla.
Turisteille
tarkoitettu mainosesite Majeten Wildlife Reservestä ja eläimistä joita
puistossa on mahdollisuus bongata. Tosin ei tullut nähtyä leijonia, leopardeja
tai sarvikuonoja, ilmeisesti kyseisiä eläinlajeja on Majetessa, mutta paremmat
mahdollisuudet bongaamiseen kissapetojen suhteen on yöaika (pedot saalistavat silloin,
hyvä tietää..)
http://www.malawitourism.com/pages/attractions/the_attraction.asp?AttractionsID=30
Otimme
minibussin torstaina 31.1 kohti Blantyrea ja sieltä jatkoimme matkaamme kohti
Chikwawan kylää, joka sijaitsee n. 17 km päässä Majeten villieläin
reservaatista. Minibussi matka oli taas kerran yhdenlaista sähläämistä.
Matkalla Zombasta Blantyreen jouduin välillä pitelemään kädelläni kiinni
rinkastani ettei se vain tipahtaisi minidösän takaluukusta tielle kesken
matkan(kiitos suhareiden hyvässä kunnossa olevien bussien, niin se minibussin
takaluukku oli sidottu vain kiinni kuminauhoilla, haha). Matkalla saimme
todistaa mm. bensan loppumista minibussista, pientä kolaria (toinen minibussi
kiilasi meidän minibussin takakulmaan pahki ja tuloksena oli särkynyt
takavalo), huijaamista mazunguja kohtaan taas kerran (meiltä vedettiin
ilmeisesti korkeampaa hintaa bussimatkasta Blantyresta Chikwawaan, mut joo ei
siinä..) Yhteensä matka kaiken kaikkiaan Zombasta Chikwawaan maksoi noin 2400
kw eli noin 6 euroa, ei paha(minibussimatkat + pyörätaksi majapaikkaan). Majoituimme
Chikwawassa Matechanga motellissa, jossa kahden hengen huone maksoi yhdeltä
yöltä 4500kw eli noin 12 euroa (henkilöä kohden 6 e/yö kun tuon summan jakaa
puoliksi). Kyseinen motelli oli puitteiltaan ihan siisti motelliksi ja ruoka
oli hyvää, perinteistä malawilaista(kanaa, riisiä, nsimaa jne.) Niin ja aamiainen
kuului tuohon huoneen hintaan, joten siinä suhteessa todella hyvä paikka
majoittua. Henkilökunta oli todella ystävällistä ja tuli vaihdettua useasti
kuulumisia heidän kanssaan.
Saapumispäivämme Chikwawaan meni oikeastaan
siinä, että löysimme majoituksen, söimme itsemme täyteen, lepäsimme motellilla
sekä kiertelimme hieman Chikwawan kylän keskustaa illasta. Malawissa tosiaan
matkustamiseen täytyy aina varata koko päivä aikaa, turha tehdä siis mitään
tarkkoja suunnitelmia minkään suhteen. Zombasta Chikwawaan matka kesti noin
viisi tuntia vaikka kilometreissä kyseinen välimatka on ehkä noin 100 km tai
jopa alle. Pitää vain kestää näiden meidän minibussi- suhareidemme sähläämistä,
siinähän se aika meneekin..
Kävimme myös kävelemässä pienen kierroksen
Chikwawan kylän keskustassa ja huomio oli todellakin taattu. Sanotaanko näin,
että olimme kaksi ainoaa mazungua koko kylässä, joten saimme todellakin tuntea
paikallisten katseet jokaisessa liikkeessämme. Toisaalta kävelykierros
Chikwawan kylässä oli myös hyvin mielenkiintoinen, sain taas kerran kosketuksen
siitä aidosta ”Real Malawi”- elämästä. Yksi pikkupoika kylässä alkoi itkemään
kauhuissaan meidät nähdessään ja piiloutui isosiskonsa selän taakse (isosisko
vain naurahteli pikkuveljensä toiminnalle). Ymmärrän hyvin miksi jotkut kylän
lapsista pelkäävät valkoihoisia (tuskin he kovin usein näkevät kahta valkoista
haamua keskellä kylänraittia?) Kylän paikallisista pikkubaareista soi
kajareista letkeä rnb/reggae- tanssimusiikki, ilmassa tuoksui paahdettu maissi,
paistetut chipsit, epämiellyttävät hajut (virtsa ja uloste), lehmän lanta jne.
Paikalliset istuskelivat puiden alla varjossa, osa myyntikojujensa ja pikkuisten
katukeittiöidensä äärellä. Suharit seisoskelivat ja mekastivat tuttuun tapaan
tienvarrella sekä polkupyörätaksit kiisivät kovaa vauhtia pitkin päätietä.
Olimme pienen kävelykierroksen aikana aivan hiestä märkinä, koska iltapäivän
aurinko oli todellakin hyvin paahtava. Syy siihen miksei Chikwawan kaltaisissa
kylissä näy valkoihoisia ihmisiä on se, että useimmat länsimaalaiset eivät
halua nähdä todellista puolta Malawista. Onhan se helppo pyrhältää tuhatta ja
sataa köyhien kylien ohitse hienoilla katumaastureilla eikä tarvitse edes
katsoa auton ikkunoista sivuille. Monet valkoihoiset pelkäävät laskeutua
kaikkein köyhimpien ihmisten tasolle ja nähdä heidän tapaansa elää. Saattaa
olla ettei monikaan pysty tai halua kohdata todellisen köyhyyden ilmentymistä
vaan haluaa sulkea sen pois mielestään. Useimmat länsimaalaisista turisteista
majoittuvat safari- alueiden kalliissa lodgeissa joissa puitteet ovat
todellakin täydelliset. Me suomi- tytöt ei kuitenkaan pienistä säikähdetä vaan
halutaan etnologien uteliaasta luonteenlaadusta johtuen tehdä hieman omia
tutkimuksia paikallisten elämästä. Sen vuoksi valitsemme usein ne kaikkein
edullisimmat majoittumisvaihtoehdot paikallisten kylien keskeltä/laitamilta.
Yleiskuvaa
Majeten Wildlife Reserven safari- alueesta
Kaunis ja
lumoava Shire- joki virtaa Majeten Wildlife Reserven läpi. Suurimmat virtahepo-
ja krokotiilikannat Malawissa sijaitsevat nimenomaan Shire- joessa.
Itsessään Chikwawan kylä on pienehkö ja
köyhä, noin 12000 asukkaan kylänen eteläisessä osassa Malawia. Chikwawa
sijaitsee maantieteellisesti tavallaan laaksossa eli hyvin alavalla alueella
merenpinnan alapuolella. Sen vuoksi eron huomasi heti esim. verrattuna Mulanjen
alueeseen, joka on hyvin vuoristoista ja ilma kylmempää. Chikwawassa taas
päivän lämpötilat voivat nousta helposti yli +30 c jopa yli +40 c- asteeseen.
Malaria on myös yksi Chikwawan kylän alueen pahimmista sairauksien
aiheuttajista, syynä tähän on osittain vesistö (Shire- joki virtaa Chikwawan
lähellä ja Majeten villieläin reservaatin lävitse).
Majeten
Wildlife Reserven sisäänpääsyalue
Yleiskuvia
museosta, joka sijaitsee Majeten Wildlife Reserven matkamuistomyymälän
yhteydessä. Museossa oli esillä esineitä mm. Majeten alueen heimoilta. Museossa
oli paljon tietoa Majeten alueen historiasta, David Livingstonen seikkailuista
Majeten alueella, salametsästyksestä jne.
Suoritimme vierailun Majeten Wildlife
Reserveen perjantaina 1.2, säätila kyseisenä päivänä oli mitä mainioin, mitä
nyt pieniä sadekuuroja ajoittain mutta muuten hyvin lämpöinen päivä. Kyselimme
motellin vastaanotosta tietoa siitä miten pääsisimme edullisimmin ja nopeimmin
Majeten Wildlife Reserveen. Respan tyyppi suositteli Majeteen menoa
polkupyörätaksilla, koska Chikwawassa ei ilmeisesti ole tarjolla normaaleja
auto- takseja. Menimme siis motellimme tienhaaraan seisoskelemaan ja
odottelemaan polkupyörätakseja. Kohdallemme pysähtyi muutama poika pyörineen ja
kysyimme mikäli he voisivat viedä meidät Majeteen. Pojat kertoivat matkan
Chikwawasta Majeteen olevan noin 17 km ja aikaa polkupyörällä siihen menisi
monta tuntia..lisäksi kyseiset juipit yrittivät huijata meiltä aikamoista
ylihintaa (pyysivät 1000kw vaikka kyseinen 17 km polkupyörätaksilla maksaisi
ehkä sen 400- 500kw, niin saimme tietää tämän eräältä paikalliselta hepulta
myöhemmin) Päätimme kävellä Chikwawan kylän keskustaan tiedustelemaan
mahdollisuutta mennä Majeteen esim. bussilla. Tapasimme keskustassa kaksi
malawilaista mieshenkilöä, jotka ystävällisesti lupasivat auttaa meitä kyydin
järjestämisessä Majeten Wildlife Reserveen. Toinen miehistä kertoi, että
Majeteen päin menee joka päivä yksi isompi bussi, ilmeisesti kolme kertaa päivässä.
Menimme odottelemaan bussia erään Chikwawan kyläkaupan edustalle. Saimme
odotella yli tunnin kunnes bussi saapui.
Epäonneksemme bussin kuski ja
rahastajapoika kertoivat etteivät he kuulemma mene enää sille päivälle Majeteen
päin. Okei, no sitten piti keksiä jokin keino päästä Majeteen. Toinen meitä
auttaneista malawilaismiehistä lupasi soittaa eräälle kaverilleen joka
työskentelee Majetessa (hänen kaverinsa voisi siis tulla hakemaan meidät
Chikwawasta, koska olimme tulossa asiakkaiksi Majeten Wildlife Reserveen). Hän
ei kuitenkaan ilmeisesti tavoittanut kaveriaan, joten sitten piti keksiä jokin
kolmas keino. Kyläkaupan edustalle saapui jostain (kuin tilauksesta siis)
pienehkö punainen toyota lava- auto eli tuttavallisemmin meille matola <3 Me
suomi- tytöt hypähdettiin heti ylös penkeiltä kyläkaupan edustalla ja kysyimme
innoissamme ”Onko tuo meidän mahdollisuutemme päästä Majeteen??” Toinen
malawilaismies sanoi, että keskustellaan kuskin kanssa hinnasta sekä siitä
miten meno- paluu kyyti Majeteen tulee toimimaan. Kuski sanoi, että hän voisi
viedä meidät matolallaan Majeteen, yhteen suuntaan hinnaksi tulisi 3500kw/per
henkilö eli meno- paluu 7000kw/per henkilö. Hinta oli aikalailla yläkanttiin
vedetty, mutta päätimme suostua koska siihen hätään ei ollut muuta vaihtoehtoa.
Muuten olisimme joutuneet odottamaan jotain kyytiä Chikwawassa koko
päivän..niin ne kaksi meitä auttanutta malawilaismiestä päättivät lähteä
”saattelemaan” meidät Majeteen. Siinä sitten hyppäsimme matolan lavalle
kyläkaupan edustalla, ei muuta kuin tiukasti kiinni ja sitten mentiin hiukset
sekä chitengat hulmuten, wuhuu!
Impala-
antilooppi syömässä viherkasvillisuutta
Impala-
antilooppi pesue asettuneena safari- reitin tielle, hyppelehtivät pian kuvan
ottamisen jälkeen takaisin pusikkoon.
Matola- matka Majeteen kesti vähän yli
puolituntia. Kipusimme pois matolan kyydistä pyllyt mustelmilla ja hiukset
täynnä takkupesiä, mutta fiilis matolalla matkustamisen jälkeen oli taas ihana.
Maksoimme itsemme sisään Majeten Wildlife Reserven sisäänpääsyportilla,
yhteensä maksu henkilöä kohden oli 15750kw (sis. sisäänpääsyn ja safari-
kierroksen) eli noin 40 euroa. Sovimme safari- kierroksemme alkavaksi noin
kello 13.30 aikoihin (saimme itse päättää siis mihin aikaan halusimme
kierrokselle, koska silloin Wildlife Reservessä ei ollut muita asiakkaita).
Sitä ennen menimme lounaalle Wildlife Reservessä sijaitsevaan ravintolaan joka
oli puitteiltaan kelpo paikka syödä. Niin ja ruoka oli todella hyvää vaikkakin
aika kallista Malawin ravintoloiden hintatasoon nähden (normi kana- riisi-
ateria maksoi 2000kw, se on todella paljon). Syötyämme menimme odottelemaan
safari- kierroksemme alkua innolla, kävimme katsomassa matkamuistomyymälän
tarjontaa sekä tutustumassa Wildlife Reserven pieneen museoon. Kaikki ihanat
korut ja muut matkamuistoesineet myymälässä olivat hintatasoltaan aika
kalliita, edullisemmin samanmoisia tuotteita saa ihan esim. market placelta
Zombasta.
Hassu ja hieman
ujohko vesipuhveli kurkki meitä safari- kierroksen vieraita puun takaa.
Kyseinen vesipuhveli oli iltapäiväkylvyllään lammessa toisen vesipuhvelin
kanssa.
Upeat ja kuvaukselliset
seeprat poseerasivat hienosti Majeten Wildlife Reservessä, mielestäni
ehdottomasti koko safarin upeimpia eläimiä<3
Vanha
pahkasika röhki ja tonki kärsällään maata Wildlife Reserven sisäänpääsy- alueen
läheisyydessä.
Safari- kierroksemme alku viivästyi melkein
puolella tunnilla, koska safari- oppaamme/kuskimme oli ilmeisemmin myöhässä, ei
mikään yllätys tässä kulttuurissa..no pääsimme kuitenkin lähtemään safarille
klo 14.00 maissa perjantai iltapäivästä. Olo ei ollut yhtään väsynyt,
päinvastoin odotin innolla safari- kierroksen tarjontaa. Alkuun innostus
meinasi lopahtaa kokonaan, kun vastaan safarilla hyppelehti vain erilaisia
antilooppilajeja mm. impala- antilooppi joita näimme Liwonden safarilla jo ihan
tarpeeksi. Kuitenkin sain taas innostukseni nousemaan sekä ihastelemaan ääneen
eräitä maailman kauneimpia eläimiä, nimittäin seeproja. Majeten seeprat olivat
todella valioyksilöitä, niin kauniita. Osasivat myös poseerata ammattitaidolla,
tottuneet kameroiden salamavaloihin. Toinen eläin, joka sai itseni huokaisemaan
ihastuksesta olivat Afrikan elefantit. Etenkin hellyttävää oli nähdä äiti- ja
lapsi- elefantit, jotka tervehtivät meitä nostamalla kärsänsä ilmaan samalla
niin kuin ”heiluttaen” meille.
Äiti-
elefantti osoitti hellyydenpitoaan pienelle lapsi- elefantille.
Lapsi-
elefantti ja äiti- elefantti tervehtivät meitä nostamalla kärsänsä ilmaan.
Tosin tuo ele voi myös tarkoittaa sitä, että elefantit haluavat puolustaa
reviiriään tunkeilijoilta.
Eräät toisetkin näkemisen arvoiset eläimet
Majetessa olivat sympaattiset virtahevot. Virtahepoja on runsaasti Majeten
Wildlife Reserven alueella Shire- joen läpivirtauksesta johtuen. Alueella on
myös paljon krokotiileja, mutta emme harmiksemme nähneet yhtään krokotiilia
Majeten reissullamme. Tosin näimme virtahepoja polskimassa Shire- joessa aika
kaukana rannasta, mutta onneksi kamerassani on hyvä zoomi joten kuvat hipoista
onnistuivat moitteettomasti.
Majetessa
on myös kiitettävä määrä upeita lintulajeja, bongasimme punanokkaisen kotkan
safari- reitin varrella olevasta puusta, en vain nyt saa mieleeni mikähän
lintulaji olisi kyseessä?
Suuri
baboa- puu, johon safari- oppaamme selitti liittyvän tarinan David
Livingstonesta. Ilmeisesti itse Livingstone lepäsi tämän kyseisen puun
alapuolella olleessaan tutkimusmatkalla Majeten alueella 1800- luvulla.
Majeten Wildlife Reserven alueella
sijaitsevat myös Kapichiran vesiputoukset, jotka olivat nähtävyytenä katsomisen
arvoisia. Vesi ryöppysi hurjalla voimalla alas vesiputouksesta osuen matkalla
kalliokiviin. Veden jylhä jylinä oli upeaa katsottavaa ja sain otettua
muistoksi monia kuvia tuosta upeasta luonnonilmestyksestä.
Kapichira-
vesiputoukset. Vesi vyöryi pitkin putouksen kiviä voimalla ja sai aikaan veden
osumisen kalliokiviin.Veden voiman kuvaaminen oli todella upeaa, yläpuolella hienoimmat
otokset.
Tässä
poseeraavat ”Vuoden 2013 Majeten Wildlife Reserven safari- tytöt” : )
Takaisin Majetesta Chikwawaan lähdimme kello
17.00 aikoihin, safari- kierroksemme kesti vähän yli kaksi tuntia. Pääsimme
paluukyydin taas matolalla mikä olikin ihanin päätös koko päivälle. Kiidimme
pitkin Majeten kylän maaseutumaista tietä. Välillä näimme savesta sekä oljista
rakennettuja kylän rakennuksia sekä paikallisia töissä maissipelloilla. Lapset
tienvarsilla huusivat meidät nähdessään ”azungus!!” ja heiluttivat innokkaasti
pikkukätösillään. Oli upeaa tuntea lämmin tuuli kasvoilla sekä nähdä kauniit
maisemat auringon laskiessa horisontissa. Taas tuli se tunne, että haluan jäädä
Malawiin loppuelämäkseni, miksi palaisin Suomeen kun tunnen olevani täällä
paljon onnellisempi? Pääsimme lopulta turvallisesti matolalla motelliimme
syömään illallisemme. Sen jälkeen uni maittoikin pitkän, mutta muistorikkaan
päivän päätteeksi.
Kokonaisarvosanaksi Majeten Wildlife Reserven
safarille annan 8 +. Sanotaanko, että mielestäni Majeten safari oli ehkä hieman
parempi kuin Liwonden safari. Majeten safari tarjosi kokonaisuudessaan enemmän
upeita eläimiä esim. näimme elefantteja Majetessa ihan lähietäisyydeltä, kun
taas Liwondessa seurasimme elefanttien marssia aikaa kaukaa. Järjestelyt
toimivat Majetessa hyvin, ruoka oli hyvää ja henkilökunta ystävällistä. Meidän
safari- oppaamme Majetessa oli ehdottomasti parempi kuin kaksi safari- opasta
Liwondessa. Majeten opas kertoi meille eläimistä ja Majeten alueesta
kiireettömästi sekä huumoripainotteisella otteella. Liwondessa taas safari-
kierroksen oppaista jäi kiireinen sekä
”rahat vain asiakkailta pois”- fiilis.
Nämä ovat kuitenkin vain minun mietteitäni
kyseisistä paikoista, mutta parhainta on jos jokainen itse kokee molemmat
safarit. Tietysti safarin onnistuminen riippuu todella paljon safarin
järjestäjistä. Sanotaanko, että laatu maksaa, mutta edullisetkin safari-
vaihtoehdot voivat yllättää positiivisesti niin kuin Majeten Wildlife Reserve
tekikin.
Niin tässä asiassa täytyy huomioida myös se,
että olemme itsenäisesti menneet safareille Liwondessa ja Majetessa,
tietysti asiaa muuttaa se mikäli menee safarille jonkin safari- yrityksen
kautta (missä matkat, majoitukset, ruoat ym. on organisoitu etukäteen näkyy sitten hintatasossa
aikalailla)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti